Paikkatietopalveluiden uusi vallankumous

Monille avoimen paikkatiedon hyödyntäjille Web Feature Service (WFS), Web Map Service (WMS) ja muut vastaavat rajapintapalvelut ovat olleet päivittäisessä käytössä. Näiden jo 15 vuotta käytössä olleiden palveluiden kautta on haettu dataa milloin mihinkin tarkoitukseen. Palvelut ovat näppäriä, mutta internetin hektisessä maailmassa 15 vuotta vanha tekniikka alkaa olla jo vanhaa.

Onneksi uusi vallankumouksellinen teknologia on kehitteillä - tai oikeastaan jo olemassa. Tällä hetkellä palvelut toimivat vielä usein rinnakkain, mutta muutaman vuoden päästä OGC API standardit korvaavat vanhemmat WFS ja WMS -rajapinnat.

Vaikka muutos vaatii hieman uuden tekniikan opettelua, on siinä mielestäni pelkkää hyvää. Olen tässä muutaman kuukauden kirjoitellut aiheesta oppimateriaaleja ja uskallan sanoa, että tarvetta muutokseen on ollut.

Käyttäjän kannalta useimmat standardit korvaavat lähes suoraan jonkun aikaisemman palvelun, kuten esimerkiksi:

- WFS -> OGC API Features
- WMS -> OGC API Maps
- WMTS -> OGC API Tiles
- WPS -> OGC API Processes

Konepellin alla on kuitenkin suuria muutoksia, jotka näkyvät erityisesti kehittäjille. Ehkä merkittävimpänä on mahdollisuus käyttää rajapintaa suoraan selaimella. Jokainen palvelun kautta haettava paikkatietokohde sisältää oman yksilöllisen tunnisteen, jolloin yksittäisiä kohteita voi jakaa yksinkertaisesti kopioimalla URL-osoitteen. Esim. tässä yksittäinen retkeilyalue JSON-formaatissa Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta:


OGC API -rajapinnat tulevat pian vastaan itse kullekin paikkatietoammattilaiselle, joten vähintään kyselyiden kirjoittamiseen kannattaa tutustua. Lisätietoja tästä tietenkin itse kirjoittamistani oppimateriaaleista Location Innovation Academyssa (englanniksi).

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi paikkatietoa on niin vaikea löytää?

Kuva
Paikkatietojen löytäminen internetin syvyyksistä on ihan liian vaikeaa. Datasetit ovat hajallaan pitkin bittiavaruutta, metatiedot eivät kerro mitään hyödyllistä, eikä datan lataamiseen ole selkeitä ohjeita missään. Uusien aineistojen löytäminen tuskastuttaa joka kerta jopa allekirjoittanutta, vaikka olen tehnyt asiasta oppimateriaaleja kahdelle kielelle ja vetänyt muutamaa harjoitusryhmääkin Oulun yliopistolla. Suomessa ongelmana on paikkatietotuotannon hajautuneisuus. Ympäristökeskus tuottaa dataa ympäristöstä, geologinen tutkimuskeskus maasta, ja maanmittauslaitos kaikesta sen väliltä. Onneksi Paituli auttaa kokoamalla monen eri tuottajan dataa yhden osoitteen alle. Paitulista voi ladata paikkatietoa helposti Kaikkea dataa ei Paitulista kumminkaan löydä. Usein seuraava steppi on etsiä dataa Googlesta tai paikkatietohakemistosta , joista jälkimmäinen kokoaa kattavasti metatietoja Suomen laajuisesti. Palvelu on hyödyllinen, mutta sen hakutoiminto on surkea. Esitetään skenaario, jossa
Lue lisää

Hackathonissa mentoroimassa

Kuva
Mun piti kirjoittaa tämä blogiteksti töissä englanniksi, mutta kirjoitinkin vahingossa suomeksi, joten tässä teillekin: Olin viime viikolla elämäni ensimmäisessä Hackathonissa mentorina. Tapahtuman haasteena oli kehitellä uusia innovaatioita ja ideoita älykaupunkeihin GeoE3-projektissa harmonisoitujen paikkatietoaineistojen avulla. Mentoreiden rooli oli tukea, tarjota näkökulmia ja boostata kilpailijoita kohti voittoa. Syötävien herkkujen lisäksi osallistujille oli tarjolla valmiiksi harmonisoitua ja yhteensopivaa dataa 3D rakennuksista, tiestöstä, ilmastosta, korkeusmalleista yms. Tällöin kilpailijoilla oli todella vapaat kädet ideointiin, ja yhteisenä rajoitteena oli lähinnä vain aika. Harvasta dataportaalista saa käsiinsä yhtä perusteellista dataa useammasta maasta yhtä aikaa. Hackathonin erityisyys oli nimenomaan paikkatietojen yhteentoimivuus eri valtioiden välillä. Osa tiimeistä tajusi tämän skaalautuvuuden ja hyödynsi sitä ideoissaan. Toisilta pointti taas meni hiema
Lue lisää

Mitä opin kymmenien opetusvideoiden teosta?

Kuva
Ainakin opin sen, että joskus asiantuntijoillakin on liukuhihnatyötä. Tässäpä siis parhaat vinkit liukuhihnavideotuotannon optimointiin mahdollisimman pienellä vaivalla ja ilman ylimääräisiä sovelluksia.  Opetusvideoihin tulee usein nauhoitettua näyttöä ja puhuttua itse päälle. Helpoiten tämä onnistuu Zoomin tai Teamsin nauhoitustoiminnolla. Itse kokoustin aina Teamsissa yksin itseni kanssa ja tallennan koko setin. Bonuksena videoon saa automaattiset tekstitykset, jotka toimivat joskus hyvin ja usein huonosti.  Teamsissa koko näyttöä nauhoittaessa huonona puolena mukaan tulee osallistujien naamat ja nimet, jolloin itse esitettävälle sisällölle jää vähemmän tilaa. Ilman ylimääräisiä videomuokkaustyökaluja helpoiten videon rajaa (hieman yllättäen) PowerPointilla. Muille Windowsin oletusvideoeditoreille tämä on liian vaikeaa. Kuva 1: Teamsissa nauhoitus nappaa mukaan myös osallistujat Yleensä rajauksen jälkeen editoin videot ja leikkasin turhat pätkät pois. Oikeastihan paras i
Lue lisää